Asunto on iso hankinta eikä sen ostaminen onnistu ilman lainaa. Ei ainakaan tavalliselta ihmiseltä. Koko lainasumman säästämiseen menee yli kymmenen vuotta tavalliselta palkansaajalta vaikka kuinka nuukasti eläisi. Samalla pitäisi asua jossain vuokralla. Pelkän vakuudeksi riittävän osuuden säästäminen on jo suunnaton ponnistus.
Asuntolaina on niin iso laina, että pankki tarvitsee siihen jonkinlaisen vakuuden tai takauksen. Vakuus tarkoittaa jotain omaisuutta, jonka pankki voi myydä, jos velkaa ei muuten pystytä maksamaan. Tärkein vakuus asuntolainassa on asunto itse. Se ei kelpaa vakuudeksi koko ostohinnan arvosta. Pakkohuutokaupassa ei ehkä saada samaa hintaa mitä siitä on vapailla markkinoilla maksettu. Hinnat voivat myös laskea.
Pankki haluaa välttää kaikkia riskejä ja laskee keskimäärin 85% asunnon ostohinnasta vakuudeksi. Tästä on eri pankeilla erilaisia arvioita, joillakin prosenttiluku on 10 ja joillakin 20, jopa 25 prosenttia. Tämä riippuu siis pankista, kohteen sijainnista ja laadusta. Siis 200 000 euron asuntokaupassa 15% vakuus tarkoittaa, että pankki uskoo asunnosta saatavan joka tapauksessa vähintään 170 000 euroa. Sen verran siis voidaan myöntää lainaa. Loppuosa pitää maksaa itse tai sille pitää olla joku muu vakuus.
Aivan, säästämistä siis tarvitaan jopa asuntolainan kohdalla. Onkin tärkeä päättää, minkä hintaista asuntoa ajattelee, ja kuinka paljon sitä varten tulisi olla omia varoja tilillä, jotta loppusosuus heruisi. Tuttavia ja perhettä ei kannata lähteä sotkemaan lainan takaajiksi, enkä itse menisi takaamaan edes oman äitini lainaa (anteeksi vaan mutsi!), vaikka tiedän hänet tavattoman vastuulliseksi ihmiseksi. Mitäs jos lainan hankkija ei lopulta pystykään maksamaan kaikkea lainaa, heittää veivinsä tai pankki ei saa huutopauppaamallakaan itselleen haluamaansa rahamäärää?? Turha elää vuosikausia moisessa jännityksessä, ja siinä saattaa pahimmassa tapauksessa mennä omat pihillä elämäntavalla hankkimasi säästöt tai jopa asunto alta.
Olen itse halunnut asuntolainaa jo jonkin aikaa, mutta en ole toistaiseksi saanut pankin vaatimaa säästösummaa kokoon ja takaamaan en halua ketään läheistä pyytää, koska olen aivan liian usein kuullut takaajien kohtaamista katastrofeista. Itse haluan ostaa suur-Helsingin alueelta asunnon, koska työpaikkani on Helsingin keskustassa ja teen pitkää päivää, joten työmatkoihin en halua kuluttaa pakollista aikaa kauempaa. Alueen asuntojen hinnat on kuitenkin sen verran korkeat, että tuon 15 % kasaan saaminen on työn ja tuskan takana. Vanhemmillakaan ei ole ylimääräistä minulle lainata. Yksi tuttavani ehdotti pitkäaikaisen kulutusluoton ottoa, jotta voisin esittää asuntolainapankille saaneeni summan kokoon. Onko tuossa mitään järkeä?