Asunto on iso hankinta eikä sen ostaminen onnistu ilman lainaa. Ei ainakaan tavalliselta ihmiseltä. Koko lainasumman säästämiseen menee yli kymmenen vuotta tavalliselta palkansaajalta vaikka kuinka nuukasti eläisi. Samalla pitäisi asua jossain vuokralla. Pelkän vakuudeksi riittävän osuuden säästäminen on jo suunnaton ponnistus.

Asuntolaina on niin iso laina, että pankki tarvitsee siihen jonkinlaisen vakuuden tai takauksen. Vakuus tarkoittaa jotain omaisuutta, jonka pankki voi myydä, jos velkaa ei muuten pystytä maksamaan. Tärkein vakuus asuntolainassa on asunto itse. Se ei kelpaa vakuudeksi koko ostohinnan arvosta. Pakkohuutokaupassa ei ehkä saada samaa hintaa mitä siitä on vapailla markkinoilla maksettu. Hinnat voivat myös laskea.

Pankki haluaa välttää kaikkia riskejä ja laskee keskimäärin 85% asunnon ostohinnasta vakuudeksi. Tästä on eri pankeilla erilaisia arvioita, joillakin prosenttiluku on 10 ja joillakin 20, jopa 25 prosenttia. Tämä riippuu siis pankista, kohteen sijainnista ja laadusta. Siis 200 000 euron asuntokaupassa 15% vakuus tarkoittaa, että pankki uskoo asunnosta saatavan joka tapauksessa vähintään 170 000 euroa. Sen verran siis voidaan myöntää lainaa. Loppuosa pitää maksaa itse tai sille pitää olla joku muu vakuus.